Ensimmäiset päivät lähiössä

Nalá Quez ja Andreas Malkin omistivat nyt kauniin ja viihtyisän talon Lower Coven pohjoispuolelta. Ensimmäinen päivä uudessa asunnossa sujui aika lailla kokonaan muuttotavaroita purkiessa, huonekalujen siirtämisessä, seinien tapetoimisessa, sekä kaakelilaattojen kuuraamisessa. Illalla kun suurin osa tavaroista oli purettu, pääsivät Nalá ja Anreas vihdoinkin tutustumaan naapurustoon. 

"Heeei!" Nalá huutaa puutarhatöitä tekevälle naapurilleen. Uusi naapuri kiiruhtaa heti Nalán luo ystävällinen hymy kasvoillaan. Naapuri vastaa tervehdykseen ja ojentaa kätensä:
"Hei, mun nimi on Cecilia Frén. Olen uusi täällä."
"Sinäkin? Me juuri muutettiin poikaystäväni kanssa tähän. Asutko sä yksin vai onko sulla perhettä?" Nalá kysyy Cecilialta.
"Erosin juuri miehestäni..."Cecilia vastaa haikeana. Nalá huomaa, kuinka Cecilian silmäkulmat tipputtavat kyyneleen. Nalá oli selvästi ottanut esille vaikean puheenaiheen. Hän mietti hetken, mitä tekisi, mutta kuitenkin pian jo halasi tiukasti Ceciliaa. 
Cecilia päästi pienen hymyn säteen, ja siitä alkoikin heidän ystävyys. He juttelivat vielä hetken ennen,  kuin

Cecilia palasi puutarhatöidensä pariin.

Ennen, kuin Nalá ehti edes astua pois tontiltaan, paikalle saapui muutama naapuri lisää tutustumaan. Nalá tervehti punahiuksista naista, joka kantoi mukanaan lahjakoria. 

"Tervetuloa naapurustoon! Mä olen Rafaella, mutta sano vaan ihan Ella. Minä ja Carl nähtiin päivällä kun muuttoauto tuli tänne." Rafaella ojensi lahjakorin Nalálle, samalla kun hän esitelli miestään tälle. 

"Kiitos oikein paljon", Nalá kiitteli: "Menkää ihmeessä hakemaan sisältä teetä, poikaystäväni vastaanottaa teidät mieluusti." Rafaella ja Carl menivät sisälle tervehtimään Andreasta. Naláa lähestyi uusi nainen:

"Päivää, olen Diana. Asun sillan tuolla puolen. Kas, näköjään Carl ja Ellakin ovat jo päässeet tutustumaan sinuun."

"Hei, olen Nalá. Mennään mekin sisälle hörppäämään kupillinen lämmintä teetä ja pääset samalla tutustumaan  Andreakseen. 

Ilta sujui leppoisasti naapurusten tutustuessa toisiinsa. Andreaksen ja Nalán hovimestari, Hakon, laittoi heille teetä ja pientä purtavaa.Keskustelu syntyi helposti, sillä kaikki olivat suunnilleen samanikäisiä ja samassa elämänvaiheessa.

Kun naapurit olivat lähteneet, Hakon jäi vielä siivoilemaan taloa samalla, kun Nála ja Andreas menivät rankan päivän jälkeen vielä rentoutumaan porealtaaseen. Andreas istui tyttöystävänsä viereen:
"Diana oli todella mukava, eikö vain?"
Nalá katsoi Andreakseen merkitsevästi ja vastasi hänelle tylysti
"Taidat tarkoittaa, että hän oli todella hurmaavan näköinen siinä tiukassa topissaan?"
"Nalá, älä ole tyhmä. Sinä olet maailman hurmaavin näky siinä vieressäni, kun upeaa vataloasi peittävät vain nuo kuplat", Andreas sanoi samalla kun hivuttautui Naláa lähemmäs. Andreas kietoi kätensä Nalán ympärille ja painoi huulensa hänen huuliaan vasten. Nalá siirsi kasvonsa pois ja kysyi kuiskaten Andreakselta:
"Entäs Hakon?"
"Hän varmasti pysyy sisällä eikä huomaa mitään."
Vilautan pienen hymyn ja suutelen Andreasta. Menee hetken aikaa. Andreas kuiskaa hiljaa:
"Haluatko tätä?"
Nalá nyökkää.

...

Nalá nojaa vielä hetken vielä hetken Andreaksen vahvaan käsivarteen, mutta lopulta he nousevat ylös ja painuvat unten maille.

...

Aamulla Nalá herää siihen, kun joku ravistaa hänen olkapäätään.Nalá avaa silmänsä ja näkee Hakonin edessään.

"Olen sanonut sinulle sata kertaa, että et saa astua makuuhuoneeseen kun me vielä nukumme!" Nalá toruu häntä.

"Mutta, neiti, ette heränneet herätyskelloonne. Myöhästytte pian ensimmäisestä työpäivästä."

"Paljonko kello on?"

"Neiti, se on jo puoli kahdeksan."

Nalá hyppää oitis ylös sängystään:

"Miksi et herättänyt aikaisemmin?"

"No kun neiti, on kieltänyt, etten saa astua jalallakaan makuuhuoneeseen", Hakon vastaa tympääntyneenä, kun jo Nalá rientää laittamaan aamupalaa. 

Nalá saa juuri vohvelivuuan uunin, kun Andreas astuu makuuhuoneesta ja sanoo

"Huomenta muru!"

"Huomenta rakas!" 

Andreas antaa Nalálle pitkän ja hellän hyvän aamun suudelman. Hakon keskeyttää suukon ja tokaisee tylysti:

"Kaikesta päätellen taisi teillä olla eilen hyvä yö." Nalá ja Andreas katsovat molemmat Hakoniin, joka rientää jo jääkaapille hakemaan jonkin ruuan aineksia, Ja alkaa niistä loihtimaan jotain. Andreas ja Nalá päättävät olla sanomatta tälle mitään. Andreas katsahtaa Naláan:

"Sinullahan on tänään ensimmäinen työpäivä. Tiedätkö jo jotain työkavereita sieltä?"

"Kyllä! Cecilia toimii myös näyttelijänä. Ainakin minulla on jo yksi työkaveri taattu", Nalá vastaa iloisena, mutta silti jännittyneenä ensimmäisestä päivästä. Andreas hymähtää vastaukseksi. Andreas kääntyy Hakonin puoleen:

"Koska tuo on valmista,... tuo tekemäsi ruoka?"

"Tämä on vasta lounaaksi. Ystävättäresihän otti ohjat käsiin aamupalan laitossa", Hakon vastaa ja katsahtaa Naláan. 

Murinaa*

"Sinullahan taitaa olla kova nälkä", Nalá sanoo Andreakselle.

"Kyllä vain."

"Niin", Nalá hymähtää. Hetken aikaa on hiljaista, mutta sitten yhtäkkiä palovaroitin alkaa soimaan.

"Apua, vohvelit!" Nalá muistaa äkillisesti. Hän katsoo peloissaan Andreakseen, joka kiiruhtaa jo sammuttamaan ilmiliekeissä olevaa uunia. 

"Soitin palokunnalle!"Hakon huutaa ja ryhtyy myös sammuttamaan paloa. Nalá katsoo kauempaa peloissaan ja huutaa miehille:

"Älkää vain polttako itseänne!"

Hetken päästä molemmat miehet huohottavat hengästyneenä. Palomies saapuu paikalle ja katsahtaa uunia:

"Hyvä, saitte palon sammutettua, mutta teidän täytyy olla varovaisia!" palomies sanoo tiukkaan sävyyn Andreakselle. 

"Neiti", Hakon sanoo Nalálle varovaisesti: "Työnne alkoivat jo puoli tuntia sitten." Nalá katsahtaa kelloa, kiljaisee ja rientää äkkiä laittamaan vaatteet päälle ja töihin.

Palomiehen lähdettyä Hakon tulee paikalle ja äkäisee:

"Oli tämäkin aamu. Naláa ei saisi päästää hellan äären, siitä ei synny muuta kuin tuhoja!"

"Et saa puhua vaimostani tuohon sävyyn! Hän on loistava hyvä kokki, mutta vain hieman hajamielinen. Katsokin, etten enää kuule sinun puhuvan hänestä noin!" 

"Vaimostasi? Te ette ole naimisisissa..." Hakon korjaa.

"Tyttöystävästäni, tuliko selväksi? Lähden nyt salille. Haukkaan vaikka matkalla jotain syötävää", Andreas sanoo ja lähtee matkaan.

Kuntosalia kohti matkatessaan, Andreas joutui kiertämään kaupungin ainakin kolmesti ennen kuin pääsi perille. Andreakselle punttisali on tuttu ja turvallinen ympäristö, jossa voi kehittää kuntoaan ja kasvattaa lihaksiaan. Siellä voi myös luoda suhteita ja päästää pään höyryt ulos. Ainakin sen takia Andreas meni sinne.

Hänen pinnansa oli tiukalla ja hermot kireällä koko aamuisesta hössötyksestä. Uusi uunikin täytyy nyt ostaa. Onneksi Carl ei ollut tänään palovuorossa, sillä slloin jos hän olisi joutunut sanomaan nämä kaikki varoituksen sanat Andreakselle, hänen mittansa olisi täyttynyt.  

Kello 14.00 Andreas lähti salilta suoraan suihkun kautta töihin. Suunnilleen samoihin aikoihin Nalá oli tulossa työkaverinsa kyydillä kotiin. 

"Kyllä sinulla on aikamoinen päivä ollut. Miten Andreas sen ottaa?" Porter kysyi.

"Mm. En tiedä. En ehtinyt puhua hänen kanssaan ennen töitä."

"Onneksi pomo sentään lopulta ymmärsi tunnin myöhästymisesi", Porter toteaa.

"No, sain mielistellä häntä koko päivän, jotta hän ymmärtäisi", Nalá huokaa. Porter ei vastaa. Radiosta kuuluu vain jotain kasarimusiikkia. Nalá kysyy Porterilta:

"Voisitko sulkea radion? Minulla on ollut huono olo kokopäivän." Porter sammuttaa radion. Hän kurvaa Lower Coveen. Hän pysäyttää auton:

"Nähdään huomenna, ja toivottavasti olo on silloin parempi."

"Huomiseen!"

Nalá astuu ulos autosta ja on menossa sisälle. Hakon astuu ulos ja on viemässä roskia jäteastiaan. Hän ei sano mitää, vaikka yleensä on varsin puhelias.

"Odota!" Nalá korottaa ääntään. Hakon pysähtyy ja katsoo Naláa kysyvästi.

"Olen pahoillani aamuisesta. Olen ollut sinua kohtaan epäoikeudenmukainen ja tiuskinut aivan turhaan. Anteeksi.

Hakon katsoo Naláa ja sanoo: 

"Minäkin olen pahoillani, neiti." Yhtäkkiä Nalá kysyy:

"Miksi olet kokoajan minun ja Andreaksen suhdetta vastaan?" Hakon miettii hetken ennen kuin vastaa:

"Kai ymmärrät, että olen onnellinen teidän luonanne? Aina kun olette yhdessä teistä säteilee onnea. Minä en ole tuntenut sitä onnea vuosiin." Nalá katsoo häneen hetken, mutta sitten hymyilee hänelle merkiksi, että on antanut anteeksi. Hakon tekee samoin. Nalá ja Hakon tutustuivat toisiinsa paremmin ja loivat pohjaa uudelle ystävyydelle.

"Hakon?" Nalá kysyy.

"Niin, neiti?"

"Voisitko tuoda minulle lääkettä? En voi kovin hyvin."

"Tietysti, neiti!", Hakon sanoi ja lähti hakemaan lääkettä. Hetken päästä hän toi Nalálle lääketabletin ja vesilasin.

"Kiitos, voit nyt mennä", Nalá sanoi ja otti tabletin. Pian hän soitti Cecilialle. Nalá kertoi hänelle päivän tapahtumista:

"Otin juuri lääkkeen. En tiedä mitä pitäisi tehdä."

"Huono olo saattaa johtua savusta mitä hengitit", Cecilia mietti:"Oletko sanonut jo Andreakselle?"

"En, hän on vielä töissä", vastasi Nalá.

"Hyvä on, kerro hänelle heti kun hän tulee. Jos olo ei kohene huomenna, vien sinut lääkäriin. Ok?"

"Joo, katotaan huomenna. Moikka!" Nalá sulki puhelimen ja meni sisälle.

Andreas tuli juuri ärtyneenä töistä kotiin. Hän marssi suoraa tietä sisälle ja näki Nalán. Nalá riensi tämän luo ja aloitti:

"Andreas, minulla on kerrottavaa..."

"Seuraavalla kerralla kun aiot tehdä ruokaa, seisot koko ajan uunin vieressä!" keskeytti Andrew, joka ei voinut enää pitää kiukkuaan. Nalá hämmästeli ja tiuskaisi takaisin:

"Se oli vahinko! Juttelin vain hetken aikaa sinun kans..."

"En enää halua kuunnella toruja palomiesten suusta!" Andrew huusi kurkku suorana.

"Älä huuda minulle! Itse et edes osaa laittaa ruokaa. Ennen kuin Hakon tuli, minä olin se kuka katsoi, että sinä saat vatsasi täyteen!"

"Minä en tarvitse sinun holhoamista. Pärjäisin hyvin ilmankin sinua!"Andrev sanoi vastaan. Hetken oli hiljaista he vain katsoivat toisiinsa. Kyyneleet valuivat Nalán poskilla. 

"Okei, sinä nukut sohvalla"; sanoi Nalá pettyneenä Andreakselle ja lähti kyyneleet poskilta valuen makuuhuoneeseen. Hakon katsoi kauempaa, eikä nähnyt heissä enää sitä samaa onnea...

Ratkeavatko asiat lopulta? Nalá ei saanut kerrotuksi asiaansa Andreakselle... 

Jatkoja odotellessa ! :--)

~Jenni~